21.12.14

Jouluksi kotiin?




Huh huh. Enpä olisi arvannut millaiseen soppaan joudun Helsingin hoitojen jälkeen. Kaikki ei siis totta tosiaan mennyt sen helpoimman kautta - päinvastoin. Hoitona mulla käytettiin kahta eri sytostaattia kolmen päivän ajan ja ne kolme päivää voin lähes normaalisti. Ruoka maistui ja olo oli elinvoimainen. Ensimmäisenä hoitojen jälkeisenä päivänä alkoikin sitten jyrkkä alamäki. Kroppa oli totaalisen sekaisin ja paino tippui neljässä päivässä sellaiset vajaa 10 kiloa. Ei varmaan tartte kertoa mikä oli vointi siinä kohtaa. Sairaalareissuksihan se meni ja täällä ollaan edelleen. Tää on eka sellainen normaalimman oloinen päivä, joten toipuminen on ollut kohtalaisen hidasta ja vaikeaa. Pistän kaiken toivoni ja luottoni siihen, että veriarvot näyttäisivät ennen joulua vihreää valoa kotiinpääsemisen suhteen! Kotona on kuiteskin kaikkeista paras olla. Nyt, kun olo on jo huomattavasti virkeämpi.

Tämän kaiken jälkeen seuraava hoitokerta pelottaa ihan törkeesti. Lääkeannos oli nähtävästi liian suuri mun kropalle kestettäväksi ja annostus onkin nyt mietinnän alla Helsingin päässä. Mutta silti. Mitä jos näin käy uudestaan? Mistä kerään sen voiman rämpiä tämän upottavan suon läpi toistamiseen, ehkä kolmannenkin kerran? Onneksi siihen on vielä pari viikkoa ja saan aikaa varastoida itseeni lisää taistelutahtoa. Jostain se vaan piru vie on kaivettava esiin.

No sitten. Kommenttiboksissa on käyty melkoista sanasotaa valitsemastani tiestä yksityisellä puolella kustannuksista huolimatta. Lausahdukseni siitä, että hoitoihin mennään vaikka talo menisi alta tarkoitti vain ja ainoastaan sitä, että teen aivan kaikkeni, jotta saan itse parhaaksi katsomaani hoitoa - ja ennen kaikkea välittömästi. Antakaas kun vähän valaisen asiaa. Satakunnan keskussairaalan tutkimuksissa ensimmäinen havainto kasvaimesta olisi kuvien perusteella pystytty tekemään jo kesäkuussa, mutta syystä tai toisesta se oli kyseisen instanssin puolelta jäänyt täysin noteeraamatta. Syyskuussa tehtiin ensimmäinen havainto kasvaimesta ja vielä marraskuun lopulla keskussairaalalla oli lopullinen diagnoosi auki. Syöpähoidoissa kasvaimen laatu (=diagnoosi) on erittäin olennainen, jotta voidaan antaa sellaista hoitoa mikä tehoaa juuri tuohon nimenomaiseen kasvaintyyppiin. Kun meille selvisi, että kasvaimet olivat levinneet ja kasvaneet rajusti syyskuun ja marraskuun välisenä aikana, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä toisen hoitolaitoksen puoleen kääntymisestä. Kuten joku kohtalontoverini mainitsi, ei saisi kivittää ellei itse ole kyseistä polkua kulkenut. Kun sitä ihan aidosti ja oikeasti pelkää oman elämänsä puolesta, ei siinä ole aikaa jäädä miettimään rahan merkitystä vaan suuntaa kaikki voimavaransa parhaan saatavilla olevan hoidon takaamiseksi. Docrates - syöpäsairaala on niittänyt mainetta ulkomaita myöden ja siihen iskimme kaiken toivomme. Ja hyvä niin. Aika saatiin kahden päivän päähän, lopullinen diagnoosi puolessatoista tunnissa ja hoidot aloitettiin kolmen päivän kuluessa.

En mä silti Satakunnan keskussairaalaa halua maan rakoon lytätä tai ketään henkilökohtaisesti syytellä. Hoito on varmasti pääosin tasokasta, mutta itse jouduin tässä tapauksessa pettymään. Karvaasti. Satakunnan keskussairaala on myöntänyt virheensä ja pieni kädenojennus on se, että sairaala antoi maksusitoomuksen ensimmäisiin hoitokertoihin. Loput jäävät sitten omasta pussista maksettaviksi.

Siitä päästäänkin toiseen kommenttiboksia kiehuttaneeseen aiheeseen. Rahan keräykseen. Sellaista en itse missään vaiheessa ole ollut pystyyn laittamassa enkä millään tavalla ole kirjoituksillani halunnut antaa olettaa, että olisimme muiden rahallisen panostuksen tarpeessa. Eräs uskomattoman avualias, hyväsydäminen ja uuttera ystäväni yritti keksiä erinäisiä keinoja auttaa naista mäessä, ja yksi näistä oli tuo keräysidea. Se kuitenkin kaatui omaan mahdottomuuteensa, joten kaikki asiasta huolta kantaneet voivat nyt olla levollisin mielin sen suhteen. Keräystä ei ole eikä tule.

Vaikka oon ollut harvinaisen tietoinen verkossa ja blogeissa tapahtuvasta anonyymista, ilkeämielisestä kommentoinnista, en silti ole voinut uskoa todeksi niitä muutamia kylmiä, kohtuuttomilta tuntuvia ja epäreiluja sanoja, joita olen osakseni saanut. Koska elämä on just nyt muutenkin ihan tarpeeksi haastavaa, en enää aijo lukea blogissani vastaavia juttua. Kaikki kommentit tulevat menemään siis suodattimen läpi ja typeryydet jäävät julkaisematta. Kritiikki on edelleen sallittua, perusteeton ilkeily ei. Blogin alkuperäinen idea on tuottaa iloa ja hyvää mieltä mulle, ja siinä samalla toivon mukaan teille lukijoillekin eikä siitä ole tarkoitus tehdä mitään taistelutannerta nimettömille huutelijoille. Kuten oon joskus aikaisemminkin sanonut: blogien lukeminen on täysin ja totaalisen vapaaehtoista. Ei oo pakko jos ei haluu :)

Noin. Oliskohan siinä nyt ollut kaikki mitä oon pyöritellyt päässäni täällä sairaalassa makoillessani, mutta en ole onnistunut keräämään riittävästi voimia niiden rustaamiseen ennen tätä hetkeä. Niin, no yksi juttu vielä. Haluan kiittää jokaista tänne, Instagramiin, Facebookiin kommentoinutta, sähköpostia tai tekstiviestejä lähettänyttä ihanaa ihmistä, jotka ovat muistaneet mua äärimmäisen lämpimillä ja puhdasta välittämistä sisältävillä sanoilla ♥ Jokaisen viestin oon ajatuksella lukenut läpi vaikka en olekaan niihin pystynyt vastaamaan. Kiitos. Oon uskomattoman onnekas, kun mulla on tuollaisia lukijoita ja tuollainen tukijoukko :)

Toivottavasti nähdään taas pian!

79 kommenttia:

  1. Tsemppiä Taru! Sä olet voimakas taistelija! Fight back, you can do this!!! <3

    VastaaPoista
  2. Olet rakas Taistelijaprinsessa. Ajatuksissa päivin öin. ♡
    -K-

    VastaaPoista
  3. Olet uskomattoman vahva ja taistelutahtoinen nainen! Ihana, rohkea ja ystävällinen. En ole kommenttiboksissa olevaa sotaa käynytkään katsomassa, eikä varmasti kannata, oman viestini olen lähettänyt ja lähetän niitä enkeleitä edelleen nyt juuri kohtuuttoman kuoppaiselle tiellesi!
    Elämä on joskus aivan käsittämättömän epäreilu. Ja vielä käsittämättömämpiä moukkia ovat tässä tilanteessa kiviä heittelevät! On sanomattakin selvää että JOKAINEN tekisi ihan varmasti mitä tahansa selviytyäkseen hengissä, maksoi mitä maksoi. Varsinkin kun on äiti, on todella kristallinkirkas ja konkreettinen syy taistella elämän puolesta. Pisti niin vihaksi edes ajatella että joudut kaiken muun lisäksi sietämään vielä blogin kautta tulevia törkymöykkyjä!!
    Kylmästi vaan vaikka poistat anonyyminä kommentoinnin mahdollisuuden, ei tuollaista paskaa tarvitse sietää.
    Olen täällä peukut pystyssä ja sormet ristissä liputtamassa jouluksi kotiin pääsemisen puolesta! Tsemppiä, voimia ja sitä loppumatonta taistelutahtoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin samaa mieltä! Oikein kihisin kiukusta kun luin postaustasi! En myöskään ole nähnyt näitä dorkia kommentteja, ja tuntuu oudolta että kukaan normaalin empatiakyvyn omaava ihminen voi tuollaisia asioita kirjoittaa edes anonymiteetin takaa.

      Olet ollut myös mun ajatuksissa päivittäin. Toivottavasti pääset jouluksi kotiin rakkaittesi luo. Kaikkea hyvää teidän koko perheellenne ja ihanaa joulua sairaudesta huolimatta!❤️

      Poista
  4. Tekee pahaa ajatella, että tuossa muutenkin ihan hirveässä tilanteessa vielä sairaanhoito pettää. :( Toivottavasti hoito on nyt huippuluokkaa ja annostuksetkin saadaan pikaisesti kohdalleen. Ja niistä ikävistä kommenteista... En voi uskoa, miten joillain voi ilkeily juolahtaa edes mieleen, saati sitten päätyä kommenttien muodossa julkaistuksi asti. Toivottavasti pystyt jättämään nuo kommentit omaan arvoonsa (joka on pyöreä nolla). Voimia taisteluun! Toivottavasti pääset kotiin joulunviettoon, se varmasti antaisi voimia taas tulevaan.


    -MD-

    VastaaPoista
  5. Edelleenkin kiinnostaa kovasti mikä syöpä on kyseessä, mihin asti levinnyt ja mitä oireita sinulla oli. Ihminen on luonnostaan utelias ja tällaiset asiat järkyttävät ja kiinnostavat. Toisaalta monella voi myös olla sairastumisen pelko ja siksi muiden oireet kiinnostavat että osaa itse reagoida jos vastaavaa kokee. Voimia sinulle joka tapauksessa, pyörit mielessäni päivittäin, jopa monta kertaa päivässä.

    VastaaPoista
  6. Suloinen, ihana Taru <3 Uskomatonta, että sellaisia kommentteja oletkaan voinut saada... en ole niitä nähnyt, enkä haluakkaan, mutta ei voi sanoa muuta kuin sen, että kenellä voi olla sellainen pahuus, että toiselle, tällä hetkellä vakavasti sairaalle ihmiselle sellaista voi laittaa.. oikein oksettaa ja tekee niin surulliseksi.
    Mutta Taru, olet ollut ihan päivittäin mielessä ja olen rukoillut puolestasi. Meillä kaikilla on oma suojelusenkeli ja uskon, että sinulla niitä on nyt lukuisia vierelläsi <3 Ihan kaikkea mahdollista hyvää niin sinulle kuin ihanalle perheellesi. Itse sairastin vuosia sitten myös vakavaa sairautta ja voi miten kiitollinen olin silloin ja erityisesti jälkeen päin mieheni mahtavasta tuesta ja avusta.... rakkailla läheisillä on valtava voima... voimia siis miehellesikin sinun tukemiseen <3 -johanna-

    VastaaPoista
  7. Ihana Taru! Kiitos postauksesta! Olen ajatellut sinua päivittäin ja odottanut kuulumisiasi. Ihana nähdä kuinka hyvältä näytät kaikesta huolimatta. :) Ja hyvä, että hoito oli muuten onnistunut, vaikka olikin liian rajua. Toivottavasti toivut nopeasti ja pääset kotiin jouluksi juomaan glögiä.

    Todella ikävä kuulla tuo sairaalan mokailut, mutta nyt olet onneksi hyvissä käsissä. <3 Kyllä se tauti nyt kyytiä saa perkele! Olet niin uskomaton taistelijanainen, ei voi muuta sanoa. Kaunis taistelijatar! Terveisiä ihanalle pojallesi, anna suukko minunkin puolesta hänelle. :)

    Lämpimin terveisin lukijasi Ansku

    VastaaPoista
  8. Ihmiset ovat kyllä niin ...ai että mua vihastuttaa ja olisi pari/muutama sana sanottavana heille!

    Voimia Taru. Olet ollut todella paljon mielessä ja rukouksissani <3. Sä kestät ja saat kaiken voiman vaikkakin vielä joutuisit kolme kertaa käymään läpi!!! Oot sissi ja sul o hyvä jengi tukena!!!

    Mä niin toivon, että pääset jouluksi kotiin!!!

    S

    VastaaPoista
  9. Mä olen jonkun verran lukenut kommenttiboksia, ihmisen ilkeys on sanoinkuvaamatonta. Monia asioita HALUTAAN ymmärtää väärin, ja lauseita väännellään. En voi ymmärtää kuka saa moisesta mitään itselleen. Noh.. Ei siitä paskasta enempää!

    Vähän tätä voinnin huononemisen ajattelin kun vaivuit hiljaisuuteen. Luulen että jos joku voi sairauden voittaa niin sinä! Sun elämässäsi on niin paljon hyvää ja kaunista, poika ja mies, sekä tuo asenne, niillä sä voitat taistelun kerrallaan!

    Oon ajatellut sua joka päivä. Toivottavasti sä tunnet ne lämpimät ajatukset joita monilla on sun perhettä kohtaan. Kaikkea hyvää, rutistus! Uskoa, toivoa ja rakkautta.

    Annika

    VastaaPoista
  10. Voi ei, on sulla ollut kestämistä. En pysty edes kuvittelemaan miten kamala olosi on ollut, mutta onneksi suunta on nyt ylöspäin. Toivon Sinulle ja perheellesi Joulurauhaa ja toivottavasti saatte viettää juhlan yhdessä kotonanne. Olet ajatuksissa.

    VastaaPoista
  11. Olet ajatuksissani ja rukouksissani <3

    VastaaPoista
  12. Voimia ja jaksamista sekä sinulle, upea, rohkea nainen - sekä läheisillesi ja rakkaillesi♥
    Talot, tavarat - ne on toisarvoisia sen rinnalla, että saat oikeaa hoitoa ja ajallaan - tärkeintä on nyt terveys♥
    Toivottavasti pääset jouluksi kotiin rakkaidesi luokse ja jaksat iloita ja nauttia siitä♥

    VastaaPoista
  13. Täälläkin ollaan ajateltu sua päivittäin.. Jotenkin tämä sun tilanne koskettaa tosi syvältä, koska itsekin olen pienen 1-vuotiaan äiti. Elämä osaa kyllä näyttää joskus ne kamalimmat puolensa. Mutta en voi muuta sanoa, kun että olet äärimmäisen ROHKEA NAINEN!! Toivon sydämeni pohjasta, että hoidot tehoavat parhaalla mahdollisella tavalla! Olet sitkeä sissi ja se on jo iso askel kohti parantumista. Oikeasti, potilaan oma asenne sairauden voittamisessa on tosi tärkeää..
    Lämpimiä ajatuksia sinne sulle ja sun perheelle. Toivottavasti pääset jouluksi kotiin poikien luokse <3

    -lukija Tampereelta-

    VastaaPoista
  14. Tosi surullista, että joku voi olla niin julma, että haluaa jättää ilkeän kommentin tälläisessä tilanteessa... :/ Paljon tsemppiä sinulle täältä! Toivon kovasti, että pääset jouluksi kotiin! <3

    VastaaPoista
  15. Olen myös satunnainen lukija, mutta toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää. Niin kauan kun on elämää, on myös toivoa. ♥ Olet tahtomattasi esimerkki muille siitä, että kuka vain voi sairastua, myös nuorella iällä. Elämää ei saa pitää itsestään selvyytenä. Rauhallista ensimmäistä perhejoulua teille.

    VastaaPoista
  16. ❤ Enkeleitä matkaan,raju,raskas tie edessä mutta minkä voiman ja sisun saat taisteluun ihanilta miehiltäsi! <3 Kurjuus,ajattelemattomat ihmiset ja ilkeät kommentit*suruissaan siitä*.Voimahalaus näin sähköisesti ja voi pääse pääse kotiin rakkaiden kainaloon <3

    VastaaPoista
  17. Mukava lukea kuulumisiasi, vaikka kaikki ei olekaan mennyt sujuvasti. Olen usein miettinyt, mitä sinulle kuuluu. Voimia tulevaan!

    Toivotaan, että pääset jouluksi kotiin. Lämpöistä joulua koko teidän perheelle!

    - M*

    VastaaPoista
  18. Jätä arvostelut täysin omaan arvoonsa! Aivan käsittämätöntä miten hirveitä ja ajattelemattomia ihmiset voivat olla. Tuhannesti voimia sinulle ja perheellesi! Rauhallista joulunaikaa.

    VastaaPoista
  19. Toivon todella, että pääset kotiisi jouluksi! Siitä saat taas voimaa taistella, mutta sitä - sisua - susta kyllä löytyy muutenkin! <3 Tsemppiä!
    Kata

    VastaaPoista
  20. Olit ajatuksissani lauantaina kun tein joulusiivousta, mietin miten mahdat jaksella <3 Voimia taisteluun Taru, pystyt siihen!
    Toivon että pääset jouluksi kotiin <3

    VastaaPoista
  21. Enkeleitä ja sisua sinulle Taru <3 olen löytänyt blogisi vasta kerrottuasi sairaudesta, mutta olet tänä aikana tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Elämää ei tosiaan ole tehty helpoksi ja koettelemukset tuntuvat epäreiluilta. Asennoitumisen vastoinkäymisiin voi kuitenkin itse valita. Olet ihailtavan vahva ja rohkea. Ristin käteni puolestasi. Tästä selvitään entistä vahvempina. Oikein hyvää joulunaikaa sinulle ja ihanalle perheellesi, keskitytään positiivisiin asioihin <3

    VastaaPoista
  22. Hei, en ymmärrä miksi on olemassa noin ilkeitä ihmisiä? jotka edes kehtaavat kommentoida ilkeämielisesti, ei heillä voi itsellään olla asiat hyvin! Niiden ihmisten ei tulisi purkaa pahaa oloaan sinuun. Sulla on kuitenkin tärkeämpiä asioita hoidettavana kuten itsesi parantaminen! En tiedä mainitsitko tai haluatko kertoa miten sairaus selvisi sinulle tai millaisia oireita sinulla oli että osasit hakeutua hoitoon? Itseään ja oireitaan kun aina yrittää tarkkailla.
    Paljon tsemppiä ja jaksamista sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  23. Täällä olet myös ollut ajatuksissa monen monta kertaa viime päivinä. Toivottavasti olosi kohenee ja pääset jouluksi kotiin. Paljon voimia taisteluun ja enkeleitä matkallesi ♥

    VastaaPoista
  24. Oma suojelusenkelini lähti lentämään sinne sairaalaan juuri äsken <3

    VastaaPoista
  25. Löysin vähän aikaa sitten blogisi. Haluaisin omalta osaltani toivottaa sinulle voimia ja kaikesta huolimatta hyvää joulun aikaa. Toivon sydämestäni että tilanteesi kääntyisi parempaan päin. "halaus"

    VastaaPoista
  26. Hei Taru! Eksyin blogiisi vasta hiljattain, hieno blogi sinulla. En ole aiemmin kommentoinut, mutta haluaisin toivottaa sinulle paljon tsemppiä taisteluun, ja myös perheelle kaikkea hyvää! Itsekin, muissa merkeissä kylläkin, julkiseen terveydenhoitoon pettyneenä ymmärrän turhautumisesi ja päätöksesi hakeutua yksityiselle puolelle hoitoon. Mitenkään siis kritisoimatta, olethan kuitenkin tietoinen siitä, että Suomessa voi julkisella puolella vapaasti valita hoitopaikan mistä tahansa sairaanhoitopiiristä? Yliopistosairaaloiden hoito on huippua, ja suurin osa yksityisen lääkäreistä työskentelee päätyönään esim. Hyksissä. Eräs läheiseni sai myös erittäin hyvää hoitoa Turussa Tyksissä - tästä vain halusin kertoa, mutta kuten kirjoitin, kunnioitan päätöstäsi. Hyvää Joulua sinulle ja perheellesi, kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
  27. Voi, toivottavasti pääset kotiin jouluksi ja syömään kaikkia ihania herkkuja tuon 10 kilon edestä!! :) Jaksamista koko perheellesi. Sinä voitat tämän!
    -Miss M

    VastaaPoista
  28. Löydettiinkö nuo kasvaimet sattumalta vai oliko sinulla jotain oireita, joista tajusit hakeutua hoitoon ? Luojan kiitos, olet päässyt hoitoon! Lähetän miljoona enkeliä matkallesi ja tsemppiä!

    T. Itsekin pienen pojan äiti <3

    VastaaPoista
  29. Upea uutinen tuo kotiinpääsysi, rakkautta ja riemua koko perheellenne:))

    VastaaPoista
  30. Kovasti voimia hoitoihin. Yksityispuolelle meno on hyvä vaihtoehto. Kummitätini oli samassa paikassa keväällä rintasyöpähoidoissa. Todella hyvä hoito ja mikä parasta, nopea. Odottavan aika on pitkä, eteenkin kun on noin vakavasta sairaudesta kyse. Toivon sydämmestäni, että hoidot tehoavat. ♡

    VastaaPoista
  31. Kiva oli kuulla sinusta! Voimia ja jaksamista. Toivon todella, että pääset jouluksi kotiin! <3

    VastaaPoista
  32. Hyvää Joulua ja Siunausta koko teidän perheelle <3

    VastaaPoista
  33. Paljon tsemppiä ja toipumisia hoitojaksosta. Toivotaan olosi kohenevan nopeasti ja sinun pääsevän nauttimaan joulusta läheisten kanssa. Eksyin äskettäin blogiisi ja jäin sitä seuraamaan. Terkut Tampereelta.

    VastaaPoista
  34. Moi! Olen blogisi tuore lukija, enkä ole ennen kommentoinut, mutta viimeisimmät viestisi ovat koskettaneet. Haluaisin kertoa oman tarinani. Mieheni menehtyi vajaan vuoden taistelun jälkeen haimasyöpään pari vuotta sitten 34-vuotiaana. Meillä on kaksi lasta, 3- ja 5-vuotiaat tyttäret. Ensimmäinen vuosi mieheni kuoleman jälkeen meni kuin sumussa, vasta viime kuukausina elämä on alkanut voittaa; himmeitä valonpilkahduksia alkaa näkyä tunnelin päässä. Lasten takia on pakko jaksaa, ja niitä voimavaroja löytyy ihmiseltä kummasti läheisten ihmisten avulla. Ethän ymmärrä väärin - syövästä voi tottakai selvitä, ja uskon ja toivon, että olet selviytyjä! En siis halua kuulostaa pessimistiseltä tai maalata piruja seinille, mutta pari käytännön vinkkiä omasta kokemuksestani haluaisin jakaa. Mieheni sairastuessa olimme avopari, ja pienten lasten vanhempia. Emme halunneet uskoa pahimman toteutumiseen, ja keskitimme kaikki voimat tietysti hoitoihin. Isäni, joka on asianajaja ja hoitaa työkseen näitä asioita, neuvoi kuitenkin miestäni ja minua solmimaan pikaisesti kaiken varalta avioliiton, sillä se helpottaa jälkeenjäävien, eli lesken ja lasten, myöhempää elämää ja taloudellista tilannetta huomattavasti. Onneksi noudatimme isäni neuvoa, ja ehdimme mennä naimisiin, hääpäivämme oli onnellinen kaikesta huolimatta. Mieheni kuoli 3 kuukautta myöhemmin. Nyt saan palkkani lisäksi leskeneläkettä, ja myös omaisuuden jako ja omakotitalon asiat järjestyivät testamentin avulla jouhevasti, mikä helpotti muuten kamalassa tilanteessa. Pointtini on, että tällaisia asioita ei tule nuorena välttämättä ajateltua, mutta kaikkien kannattaa - käytännön asioiden järjestyminen lisää voimavaroja silloin, kun niitä kipeimmin tarvitaan. Lopuksi toivotan sinulle ja tietysti myös perheelle paljon jaksamista nyt ja tulevissa koitoksissa! Olette ajatuksissani. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  35. Paska juttu koko homma. Ei voi muuta sanoa. Jotkut kuitenkin onnistuvat näköjään näyttämään hyvältä ja tyylikkäältä oli tilanne mikä tahansa. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  36. Tsemppiä hoitoihin! Mieheni sairasti syövän muutama vuosi sitten. Hoidot olivat raskaita, tai lähinnä sen havaitseminen, että hoidot veivät heikkoon kuntoon ja tekivät sairaammaksi, kuin sairaus itse siihen asti. Hoitojen tuoma kärsimys kuitenkin kannattaa jaksaa. Niiden seurauksena meidän perheessämme on vielä iskä ja minulla rakas aviomieheni. Samaa tulevaisuutta toivon teidän perheellenne! Kaikkea hyvää teille ja pikaista toipumista ja onnellisia aikoja Sinulle. Olet rukouksissani!

    VastaaPoista
  37. Rauhaisaa Joulua! Toivon sinulle terveyttä ja voimia! :)

    Johanna

    VastaaPoista
  38. Tsemppiä, Taru edelleen toivottelen hoidoista toipumiseen, kyllä se taistelutahto taas herää! <3 Rauhallista joulunaikaa teidän poppoolle, halit. :)

    VastaaPoista
  39. Toivon sulle ja koko perheellesi kaikkea hyvää ja rutkasti voimia. Tsemppiä ja taistelutahtoa sulta ainakin selvästi löytyy ja se on hyvä asia.

    Ihanaa joulua! :)

    VastaaPoista
  40. Toivon sulle voimia ja mielenrauhaa. Ilkeät ihmiset menköön peilin eteen tuijottelemaan....itseään.
    Olet uskomattoman positiivinen ja nostan sulle hattua rohkeudestasi jakaa asia kanssamme, tekisin samalla tavalla kuin sinäkin , pelastaisin tilannetta omin avuin niin paljon kun voin, rahasta viis.
    Halaus, stay strong !!!!

    VastaaPoista
  41. Hyvää joulua sinulle ja koko perheellesi! Lepää, nuku, syö jos pystyt ja nauti läheisistäsi. Sinulla on lapsi, mutta keho uudistuu levossa, joten anna vaan hyvällä mielellä periksi, kun hoidot väsyttävät.

    Meidän perheessä hoitojaksot ovat vielä tuoreessa muistissa. Se vaatii tsemppiä, älä ala pelätä tulevaa vaan mene voittamaan joka kerta. Sinulta ei kysytty, haluatko tähän kisaan, mutta valinnanvaraa ei ole, ne sivuvaikutukset on vaan kestettävä. Joten tsemppiä!

    VastaaPoista
  42. Hyvää ja rauhallista Joulua sinulle ja perheellesi sekä onnea tulevan vuoden jokaiselle päivälle! ♥

    VastaaPoista
  43. Ihan hirmuisesti tsemppiä siulle Taru ♥ Ja rauhallista joulua kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
  44. Minä täällä - pieni lukija vain. Haluan sanoa että olet minunkin ajatuksissani päivittäin. Arvostan Taru hirmuisesti elämän asennettasi ja lähetänkin sinun matkallesi suojelusenkeileitä antamaan sinulle lisää voimaa ja taistelutahtoa!
    Sekä toivon sinulle ja perheellesi oikein ihanaa ja rakkauden täyteläistä ja hyvän ruoan parissa vietettyä joulun aikaa!! <3 olet aivan ihaltaiva nuori nainen!

    VastaaPoista
  45. Hyvää Joulua Taru Sinulle ja Perheellesi<3<3<3

    VastaaPoista
  46. En tunne Tarua tai hänen perhettään, mutta kyllä jotkut osaavat olla niin ajattelemattomia ja todella tarkoituksella väärinymmärtää toisen sanoja - menkää ihmiset itseenne ja pyytäkää rehdisti anteeksi! Todella typerästi tehty, kun toisella on jo muutenkin aivan tarpeeksi vaikeaa.

    Paljon voimia Taru sinulle ja perheellesi <3 !

    VastaaPoista
  47. Nyt on jouluaatto. Oletko kotona? Toivon, että olet <3.

    VastaaPoista
  48. Valtavasti voimia, taistelutahtoa ja enkeleitä sinulle Taru ja läheisillesi! ❤

    VastaaPoista
  49. Tsemppiä hurjasti Taru! Voimia ja jaksamista! :) LeAnn

    VastaaPoista
  50. Fantastic! Beautiful photos. :)

    VastaaPoista
  51. Löysin blogisi tänään. Luin tekstisi kyyneleet silmissä ja luettuani tekstin ristin käteni ja lähetin enkeleitä luoksesi. Voimia!!<3

    VastaaPoista
  52. Törmäsin blogiisi sattumalta. Olen niin surullinen sairastumisestasi. Tuntuu pahalta, että sairastuu juuri silloin, kun elämässä on paljon kaikkea uutta ja ihanaa. Tietenkään sairastumiselle ei ole koskaan oikeaa hetkeä, mutta sinun tapauksesi koskettaa, kun itse olen monella tavalla samassa elämäntilanteessa. Toivon kovasti voimia taisteluusi. Itse olisin päätynyt samaan ratkaisuun kanssasi ja mennyt Docratesiin hoitoon. Hyvä ratkaisu. Yritä sivuuttaa asiattomat kommentit, niiden kirjoittajat eivät ymmärrä mitä käyt läpi (en tosin ymmärrä minäkään). Paljon valoa ja aurinkoa sinun ja perheesi elämään. Jään seuraamaan blogiasi.

    VastaaPoista
  53. Rukouksin edelleen mukana. Voimia ja enkeleitä Sinulle Taru. <3

    VastaaPoista
  54. Mihin keräys kaatui? Älä anna muitten kommenttien vaikuttaa vaan anna niitten auttaa jotka haluaa auttaa sinua/teidän perhettä.Jaksamisia ja voimia <3

    VastaaPoista
  55. Mitä kuuluu? <3

    VastaaPoista
  56. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin ja olette perheenä saanut nauttia joulusta.Löysin blogisi syksyllä ja muistelisin,että olen aiemmin lukenut aikaisempaa blogiasi,muistanko väärin vai löytyykö sellainen jostain? Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  57. Tuhannesti tsemppiä!docrates oli hyvä valinta.älä välitä tyhmistä kommenteista;sun elämä ja sä päätät.

    VastaaPoista
  58. Hei, minua myös kiinnostaisi kuulla lisää sun diagnoosista, miten siihen päädyttiin, miten sulla tarkemmin menee - mistä vain mitä halaut kirjoittaa. Olen kiinnostunut, mutta erityisen kiinnostunut siksi että mullakin on syöpä, Hodgkinin lymfooma, jonka kanssa olen elänyt vuodesta 2009 lähtien ja siitä myös bloggailen, ja olen 26.vuotias. Jos koskaan tahdot käydä lueskelmassa tai saada vertaisutukea, niin vieraile http://thelittlethingsblog1.blogspot.com/ ja mulle ehdottomasti myös saa lähettää sähköpostia, jos haluat keskustella, ihan mistä aiheesta vain! Tarjoan tällaisia vaihtoehtoja koska kun itse sairastuin ei kukaan mulle oikein tällaisia tarjonnut, ja olin pitkään yksin juttuineni jotka mua askarruttivat. Toisen samantapaista kokeneen kokemukset ovat olleen kullanarvoisia ymmärtämisen kannalta. Toivon sulle hirveästi hyvää, voimia ja jaksamista! <3

    VastaaPoista
  59. Älä anna periksi, äläkä piittaa sellaisista kommenteista, joilla ei ole mitään arvoa. Vaikka sanoit, ettet halua kuulla vertaistarinoita, niin kokemuksesta sulle lähetän stemppiä! Kun tekee kaiken mikä tehtävissä on, ei jää tekemättä sellaista, mikä kaduttaisi. Nyt kaikki keskittyminen ja energia paranemiseen! Hyvää uutta vuotta sulle, tulkoon niitä vielä kymmeniä ja kymmeniä!

    VastaaPoista
  60. Ihmisten kateus on ihan käsittämätöntä, siitä kai iso osa ilkeistä kommenteista johtuu. Onhan se (joidenkin mielestä) käsittämätöntä jos joku edes harkitsee rahakeräystä :D
    Hoitajat (itsekin) ottavat kovin henk.koht. kaikki kritiikit sairaalaa/osastoja kohtaan, parhaamme kun aina yritetään :)
    Olen iloinen, että saat nyt hyvää hoitoa ja toivotan paljon onnea ja tsemppiä jatkoon :)
    Toki on oma asiasi kuinka paljon sairaudestasi täällä jaat, mutta minuakin kiinnostaa mistä sairaudesta on kyse?

    VastaaPoista
  61. Kysyn välillä vähän maallistakin: Instagramissa sulla on yhdessä kuvassa päällä kiva musta-valkoraitainen huppari ja mustat housut. Mistä ne on ostettu?

    Tseppiä tammikuuhun!

    VastaaPoista
  62. Ihana nähdä sinusta hymyilevä kuva<3<3

    VastaaPoista
  63. Löysin sun blogin tänään ja luin tän tekstin. Koskettavaa ja harmuttaa sun puolesta nuo ikävät keskustelut. Pysy vahvana ja tsemppiä kovasti :) pysyn lukijana! Instagramissa oli kivoja kuvia!

    VastaaPoista
  64. Veti hiljaiseksi. Elämä on joskus julmaa ja epäreilua. Toivottavasti jaksat kertoa tarkemmin oireista ja missä kasvain on. Voimia sinulle matkassasi.

    VastaaPoista
  65. Sinulla on suloinen lapsi! Pienet hetket ovat niitä tärkeitä, muista nauttia niistä! Rakkaan vahva halaus, oman lapsen vilpitön hymy <3
    "Ajattele suuria, mutta nauti pienistä, sillä pienet asiat tekevät elämästä suuren"
    Paljon voimia ja taistelutahtoa sinulle ja perheellesi! Olet onnekas kun sinulla on perhe tukenasi <3 Toivon teille kaikkea hyvää.

    VastaaPoista
  66. Yritä rentoua ja levätä, elämä on lahja jonka saa lainaan. Täytyy olla rohkea ja yrittää nauttia pienistä arjen hetkistä vaikka se olisi vaikeaa, ei saa antaa pelolle valtaa. Hymyn takana voi olla sanoinkuvaamatonta tuskaa, mutta elämä on useinkin epäreilua ja sitä on vaikeaa hyväksyä

    VastaaPoista
  67. Hei Taru, olet ollut mielessä joka päivä monta kertaa siitä asti, kun luin sairastumisestasi. Toivottavasti voit olosuhteisiin nähden hyvin, ja seuraava hoitokerta sujuisi paremmin :) Odotamme kuulumisiasi, toivottavasti positiivisia sellaisia!

    VastaaPoista
  68. Moikka, kiva kuulla tarinaasi. Olen itse käynyt samassa paikassa sädehoidoissa ja on ollut kyllä ihanaa, kun on pystynyt samalla juttelemaan hoitajien ja lääkärin kanssa ja sekin oli kyllä rauhoittavaa että pysyi se sama lääkäri koko ajan siellä Docrateksessa. Itse sain sinne onneks kunnan maksusitoumuksen niinkuin säkin. Voimia tosiaan koko perheelle taistelussa

    VastaaPoista
  69. Miten voit? :/

    VastaaPoista
  70. Toivottavasti voit hyvin<3 olisi kiva kuulla susta taas

    VastaaPoista
  71. Args. Minä sain syöpädiagnoosin 30-vuotislahjaksi syksyllä. Harvinainen kaveri kans. Kuulostaapa niin tutuilta nuo sytostaatin jälkeiset oireet. Sitä totaalista voimattomuuden määrää ei voi kuvitella, jos ei ole itse saanut kokea tuota myrkytystä. Eka sytokerta oli minulle vaikein fyysisesti. Keho meni kai shokkiin ja kaikki arvot heitti häränpyllyä. Maksa-arvot olivat taivaassa. Toinen kerta olikin sitten henkisesti kaikista raskain. Itkua ja ahdistusta. Nyt kun hoitokertoja on takana kuusi, alkaa sytot menemään arjen rutiinilla. Tietää jo, että pitää levätä ja syödä sitä mikä maistuu. Kuunnella kehoa ja mieltä. Mennä oman jaksamisen mukaan. T. Sanna syöpäläinen

    VastaaPoista
  72. Hei Taru �� toivottavasti toinen hoitojakso sujui hyvin ja niitä hyviä päiviä olisi ollut mahdollisimman paljon. Tulehan taas kertomaan kuulumisia kunhan jaksat ❤ . Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi ��

    T:Piiku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulipa hassut hymiöt tuohon edelliseen viestiin.
      T:Piiku

      Poista
  73. Tsemppiä ihan hurjasti! Miten voit tällä hetkellä?

    VastaaPoista
  74. Voimia!! ☺️

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentistasi ja kiva kun kävit! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Sisällön tarjoaa Blogger.
Designed By Boutique-Website-Design