Heippa! Nyt voisin hieman valottaa niitä kuulumisia, joista viime postauksessa mainitsin :) Eli kolmisen viikkoa sitten alkanut sairausloma tuli tällä viikolla päätökseen ja sitä seurasi tarkistuskäynti äitiyspolilla. En oikein tiennyt mitä odottaa, sillä supistukset olivat jatkuneet entiseen malliin, mutta uusia oireita tai kipuja ei ollut ilmennyt. Olikin siis melkoinen shokki saada kuulla, että nyt ollaan siinä pisteessä, että loppuraskaus menee täydessä vuodelevossa.
Ja vuodelepo tarkoittaa tosiaan makuuasennossa lepäilyä - edes istuminen ei ole "sallittua". Jaloillani saan olla näiden tulevien viikkojen ajaksi muodostuvan pyhän kolminaisuuden - jääkaapin, sohvan ja kylppärin - välillä kulkiessani :P Takana tätä hupia on nyt muutama päivä, ja kyllästymisen merkkejä on jo havaittavissa. Hiphuraa.
No. En mä nyt silti epätoivoon vaivu vaan koitan ihan oikeasti pitää mielalan korkealla :) Mies on tässä kohtaa korvaamaton apu, ja onkin suhtautunut tilanteeseen mielettömän hienosti. Nyt viikonlopun aikana hän on hemmotellut mua ravintolatason herkkuruoilla, pitänyt seuraa korttipelien ja juttutuokioiden merkeissä ja ylipäätään huolehtinut, että mulla on kaikkea mitä tarvitsen :) Eihän tässä siis kertakaikkiaan voi valittaa ;)
Eilen vietettiin kotikutoista leffailtaa oikeiden leffaherkkujen parissa :)
Mies haki Finnkinosta popparit ja limut, leffa valittiin Apple TV:n
puolelta, valaistuksena toimi hämyisä kynttilänvalo. Kyllä siinä melkein
saavutti leffateatteritunnelman :D
Vaikeinta tästä levossa olosta tekee se, ettei olo ole yhtään kipeä tai voimaton. Päinvastoin. Virtaa ja intoa piisaa kuin pienessä kylässä, joten suitsien tiukalla pitämiseen tarvitaan ihan todellisia ponnistuksia. Onneksi mulla on tämä blogi ja te - muuten en varmaan selviäisi ;) Tulen siis mitä todennäköisemmin turvautumaan tähän kuin mummo kävelykeppiin, purkamaan blogiin kaiken pesänrakennus-, idea- ja inspiraatiotulvani seuraavien viikkojen aikana :D
Pitäkäähän pipoistanne kiinni ja pysykää menossa mukana!
Pidetään lippu korkealla ja toivotaan,
että pallero pysyy masuni turvissa keräämässä voimia vielä pitkän, pitkän aikaa :)
Pidetään lippu korkealla ja toivotaan,
että pallero pysyy masuni turvissa keräämässä voimia vielä pitkän, pitkän aikaa :)
Voi ei, Tsemppiä paljon sohvan paikallaan pitämiseen. Me koitetaan täällä toisella puolella parhaamme mukaan tsempata sus jaksamaan :)
VastaaPoistaKiitos ihana!! ♥ Te ootte ihan oikeasti nyt hurjan tärkeässä asemassa, että säilytän täällä jonkinmoisen mielenterveyden ja kontaktin muuhun maailmaan :D
PoistaKuinka monta viikkoa tai kuukautta sun pitäisi sitten pysyä vuodelevossa? Onneksi saat sentään olla kotona etkä joudu olemaan sairaalassa. Tsemppiä kovasti! :)
VastaaPoistaNoh, laskettuun aikaan on se reipas kolme kuukautta, että siltä pohjalta :D Veikkaan kyllä, ettei pikkukaveri tule pysymään niin pitkään masussa, mutta jokaikinen päivä ja viikko on aina eteenpäin. Ja kyllä - juuri siitä on hurjan kiitollinen, etten ainakaan vielä ole sairaalapotilaana! Toivotaan, että asia pysyisikin niin mahdollisimman pitkään :)
PoistaJa kiitos tsempeistä, Nanna ♥ :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKuinka paljon sulla tulee supistuksia? Onko ne olleet kivuttomia harjoitussupistuksia vai ihan kivuliaita? Oon itse viikolla 29 ja tällä hetkellä ihan mikä tahansa hidaskin liikkuminen saa supistukset päälle, lakkaa vasta kun pysähdyn.. Mua ei ainakaan vielä ole määrätty vuodelepoon, mutta lääkärikäynnistä onkin jo kaksi viikkoa että eihän sitä tiedä mikä tilanne tällä hetkellä todellisuudessa on.
VastaaPoistaTsemppiä!
Supistuksia tulee useita kertoja päivässä, mutta mystisiä niistä tekee se, että ne tulee nimenomaan levossa. Osissa supistuksista on koviakin kipuja , osa tulee kivuttomina. Mulla oli tosiaan tapahtunut aika paljon muutosta 3 viikon aikana, mutta nämähän ovat kaikki niin yksilöllisiä :) Toivotaan, että sinä et joudu vuodelepoon - tämä ei tosiaan ole mitään herkkua :/
PoistaKiitos tsempeistä ja onnea myös sinne loppuodotukseen! :)
Voi miten ikävä juttu :( Nyt kun sulla ei oo muuta kuin aikaa, niin mun on vinkattava sulle Pretty Little Liars sarjasta, jollet ole vielä katsonut sitä. Mä oon siihen ite aivan koukussa ja vaikka ois kasa kouluhommia hoidettavana, katsoisin mieluummin sitä vaan monta jaksoa putkeen! ;D Paljon tsemppiä ja toivottavasti keksit tekemistä, onneks sulla on tosiaan blogi(t)! :)
VastaaPoistaKaunis kiitos ihana lili tuosta sarjavinkistä! En olekaan tuota aiemmin katsonut, joten pitää ehdottomasti tarkistaa millaisesta sarjasta on kyse :) Toistaiseksi oon uppoutunut Solsidaniin, se kun on yksiä niistä ohjelmista, joita jaksaa katsoa useampaankin otteeseen ;)
PoistaJa kyllä: myös teidän muiden bloggaajien ihanat sivustot ovat suurena apuna tässä kohtaa! Blogeja tuleekin nyt luettua entistä aktiivisemmin, ja jopa kommentoitua, mitä ennen tein aivan liian harvakseltaan..
Kiitos kannustavista sanoista ♥ :)
Oon seurannut sua aika pitkään jo. Onnittelut raskaudesta! Aivan mahtavaa. Todella hankalaa on vain tuo vuodelepo asia. Toivottavasti jaksat pitkältä tuntuvan ajan. Tsemppiä!
VastaaPoistaHei ja kiva kuulla, että oot viihtynyt blogin parissa pidempäänkin :) Ja kiitos onnitteluista! Toivotaan, että aika saisi siivet ja tämä lepoaika kuluisi mahdollisimman pikaisesti ;)
PoistaVoi ei, tsemppiä ihan hirmuisesti sinne vuodepotilaalle <3 Pidän kaikki sormet ja varpaat pystyssä, että saat lepäillä kotona etkä joudu sairaalaan ja että pikkuinen pysyisi vatsassa vielä mahdollisimman kauan! Mullakin alkoi supistukset jo melko varhaisessa vaiheessa, eivät tosin olleet kivuliaita, mutta niitä tuli jopa istumatyössä ja sitten kun vielä lääkäri totesi kohdunsuun olevan pehmeä paljon aikaisemmin kuin kuuluisi, niin jäin muutamaa viikkoa ennen äitiysloman alkua saikulle. Kotonakaan ei saanut rehkiä eikä kantaa mitään painavaa, mutta muuten sentään sain olla normaalisti. Vauveli kyllä sitten syntyi vain 4 päivää ennen laskettua aikaa, mutta varmasti sairasloma ja lepäily auttoi siihen. Kunpa jotenkin voisin sua piristää tai auttaa.
VastaaPoistaSuurkiitos Leena_L! Tuosta sairaalaan joutumisesta oon onnistunut kehittelemään itselleni jo melkoisen mörön ja pelkään ihan kamalasti, että sinne joudun :( Toivotaan kuitenkin, että tilanne tasaantuisi ja saisin lepäillä kotona,
PoistaVoi, kyllä nämä tällaiset kommentit ja myötäelämistä huokuvat sanat auttaa ja piristää enemmän kuin uskotkaan! ♥ Kyllä me tästä selvitään, päivä kerrallaan, ja pidetään hyvää mieltä yllä eikös juu :)))
Voi. Hurjat tsemppihalit sinne! Kokemusta on omalta raskausajalta. Makasin sairaalassa kolme kuukautta ja juuri nuo samat paikat olivat ainoat, joissa sai käydä. Aika meni onneksi nopeasti ja palkinto oli maailman paras! ♡ Luin myös kaiken mahdollisen kaunokirjallisuuden. Täällä siis eletään täysillä mukana tunteessa. :-) Jaksuja!
VastaaPoistaVoi LeAnn, et uskokaan miten paljon tämä kommentti kannusti!! Tuollaisella asenteella suoritettu sairaalalepo on hatunnoston arvoinen, ja toivon itsekin pystyväni pitämään hyvää mieltä yllä :) Äidin passitinkin jo kirjastoon pitkä kirjalista mukanaan, jotta saan vähän vaihtelua tuolle ajoittain puuduttavalle tv:n katsomiselle ;)
PoistaLämmin kiitos tästä kannustavasta kommentista ♥
Oi, kurjia uutisia.. Sohvannurkka alkaa kyllästyttää varmasti aika pian, mutta onneksi netin kautta pääsee melkein mihin vaan! :) Paitsi ulos! :D Elän hengessä mukana ja lueskelen varmasti kaikki postauksesi - meillä alkoi juuri uusi vaihe kun kotiuduimme pienokaisen kanssa. Kovin tuntuu pikkuinen olevan iltaruokainen, joten blogiseura tulee varmaankin tutuksi! :) Hurjasti tsemppiä, jokainen viikko eteenpäin vahvistaa vauvaa ihan korvaamattoman paljon!
VastaaPoistaHeh joo tämä sisällä jumittaminen on kyllä yksi huonoimmista puolista - tekis niin mieli mennä käpöttelee tuonne auringonpaisteeseen!! Mutta oi, teillä on siellä alkanut aivan uusi ja ihana elämänvaihe! Hurjasti paljon onnenhalauksia ♥ Nautihan täysillä, ja täältä tullaan kyllä perässä sitten kun sen aika on :))
PoistaSiis voi hitsinvitsit, kun kurja juttu!!! :( Mä aattelinki, kun olin siellä kotikirppis tapahtumassa tänään, että miksei sua näkynyt ja nyt ymmärrän. Toivotaan, että pikkuinen pysyttelisi vielä mahdollisimman pitkään masun suojissa! Ei oo kyllä nyt sulla helppoa ollenkaan. Onneksi, et silti ole kipeä, mutta ei oo varmasti helppoa olla aloillaan. Tsemppiä nyt hirveesti sinne!! <3
VastaaPoistat. Micaela
No niinpä, jäi se kirppiskin kokematta :/ Vähän tässä tosiaan koetellaan, mutta jotenkin sitä on jo laittanut itsensä taka -alalle ja ajattelee vain pikkuisen parasta ♥ Palkinto on sen verran mahtava,että kyllä tässä kärvistelee niin kauan kuin vain tarvis on :)
PoistaKiitokset tsempeistä ♥ :)
Voi että, ihan hirmuisesti voimia ja tsemppiä tuohon aloillaan pysyttelemiseen! ♥ Ei kuulosta ollenkaan helpolta tehtävältä, mutta toivottavasti saisit ajan kulumaan leffojen, sarjojen, lehtien, kirjojen, netin yms. avulla. Täällä pidetään myös peukut ja varpaat pystyssä, että vauveli pysyisi masussa mahdollisimman pitkään, ja että sinä saisit pysytellä kotona lepäilemässä! ♥
VastaaPoistaKiitos paljon, Jenna ♥ Jos me kaikki toivotaan oikein kovasti yhdessä, että poitsu pysyy masun turvissa vielä pitkään ja mä saisin lepäillä kotona, niin ehkä se auttaisi? ;)) Kokeillaan ainakin!
PoistaVälilä tulee pieniä tuskastumisen hetkiä, välillä aika menee yllättävänkin nopeasti :) Kyllä tästä selvitään! :))
Oi voi, paljon tsemppiä sinne! Ihanaa kun mies sua noin hemmottelee ja toivotaan, että aika kuluu nopeaan, ettet ihan ehdi tylsistymään. Ja hyvä jos meistä lukijoistakin on apua! :)
VastaaPoistaMies on tosiaan ihan korvaamaton ♥ Niin konkreettisessa auttamisessa kuin henkisenäkin tukena :) Ja voi kyllä, teistä siellä ruutujen toisella puolen on aivan suunnaton apu! Ihanaa kun ootte olemassa ♥ :)
PoistaTaru, hienoo et pysyt positiivisena! Kyse on vain kuukausista (toivottavasti!!!), pääasia et pikkukaveri pysyis mahdollisimman pitkään vatsassa <3
VastaaPoistaLykkyä pyttyyn ja rauhallisia loikoilupäiviä :)
Ihan totta, kyse on tosiaan suhteellisen lyhyestä ajasta ja lepäilyn syy tärkein mitä olla ja voi ♥ Kiitos paljon kannustavista sanoista ♥ Täältä noustaan vielä, kun aika on oikea! ;))
PoistaKoita vain relata ja olla paikallasi...Ystäväni joutui lopulta sairaalaan vuodelepoon kun ei kotona malttanut huilata...Tosin hänelle kävi siinä mielessä "hassusti" että parin kuukauden vuodelevon jälkeen vauva sitten syntyikin myöhässä :D
VastaaPoistaIik apua. Tuo muakin pelottaa, että ottavat sairaalaan sisään, jos en nyt malta olla riittävästi aloillani :S Pakko siis vaan koittaa pitää itsensä tähän sohvaan liimattuna! Mutta voi miten surkuhupaisasti ystävällesi kävikään :D Nähtäväksi jää, onko meidän tulokkaamme yhtä sinnikäs ;)
PoistaVoih, paljon tsemppiä sulle! ♥ Tiedän tunteen, tuon vuodelevon ja kyllästymisen siis. Itselläni oli toissa vuonna jalka paketissa ja niin vietävän turvoksissa (pahimmat kesähelteet siihen aikaan..) että jopa vessassa käyminen oli tuskaa kun neste "lähti liikkeelle" kun nousi seisomaan! (Kuulostipa ällöltä :D) Joten makuuasennossa meni noin 9 viikkoa, ja ensimmäiset kyllästymisen merkit tulivat ilmi jo toisen päivän iltana... En vaan osaa olla, aina pitäisi olla jotain tekemistä. :D
VastaaPoistaMutta nyt sormet ja varpaat ristissä niin täällä kuin varmasti monella muullakin, että poju pysyisi massussasi vielä pitkän aikaa vahvistumassa ja varttumassa!! :) ♥
- Tiiu
Huiiii Tiiu! Sähän olet tosiaan joutunut olemaan vuodelevossa hurjan pitkän ajan :O Tässä mun tapauksessa kannustimena toimii kyllä tuo pikkuinen, jonka parasta pitää ajatella ihan joka hetki ♥ Jos kyse olisi vain musta, tuskin malttaisin olla näin paikallani ;)
PoistaKiitos, että oot noin kannustava ja elät tässä koettelemuksessa mukana ♥ Yhdessä tästä selvitään, päivä kerrallaan :))
Joo, oli siinä kestämistä, kun halu tehdä ja mennä oli kova mutta kivut olivat kovemmat - ja sekin kaikki yhden ötökän(!) piston/pureman takia, joka sitten päätti tulehtua!
PoistaPäivä kerrallaan tosiaan, sitä pitäisi soveltaa myös muuhun elämiseen, eikä vain tällaisiin tilanteisiin! ♥ Ehkä vielä joskus opin itsekin. :D
Tsemppiä vielä kerran! ♥
- Tiiu
Hei, toivon sinne koko perheelle oikein kovasti kärsivällisyyttä ja kaikkea hyvää tulevaan! <3 Pitäkää lippu vaan korkealla!
VastaaPoistaHeippa Maria ja kaunis kiitos ihanista sanoistasi ♥ :)
PoistaPaljon halauksia ja voimia sinne!<3 Tuo ei ole kyllä yhtään helppo tehtävä, varsinkin kuten sanoit, että energiaa riittäisi vaikka mihin! Onneksi palkinto tulee olemaan mitä mahtavin!<3 Oikein paljon jaksamisia ja kärsivällisyyttä!<3
VastaaPoistaJuurikin näin: palkinto on sen verran kallisarvoinen, että kyllä tässä tekee mitä vain, että pikkuinen saa kaiken tarvitsemansa lisäajan kehitykseensä ♥ Kiitos paljon sydäntälämmittävistä sanoistasi :))
PoistaVoi ei tosi kurjaa. :( Mutta onneksi sun miehes on ihan täysillä tsemppaamassa sua. jotenkin tosi sulosta toi Finnkinon popparit juttu. :D
VastaaPoistaHih joo, kyllä nuo miehet osaa aika ajoin yllättää ja piristää pienillä, mutta sitäkin merkittävämmillä asioilla ;)
PoistaNo voi hitsi miten tylsä juttu! :/ Aika helpolla sitä pääsee itse, kun on jo toinen helppo raskaus tässä menossa, pitäisi enempi muistaa arvostaa sitä asiaa. Hurjasti tsemppiä sinne lepohommiin, raskaana sitä ei oikein auta muuta miettiä, kun sen pikkutyypin parasta, itsestään voi sitten "huolehtia", kun vesselit muuttavat kotoota... ;) Lopussa se kiitos kuitenkin seisoo, se huikeista huikein tunne, kun saa sen oman pikkupaketin syliinsä. <3
VastaaPoistaVoi muista tosiaan arvostaa helppoa raskauttasi, vaikka ymmärrän kyllä että välillä sen unohtaa kaiken arjen aherruksen keskellä :) Oikein itseäkin harmittaa, miksen ottanut silloin aiemmin kaikkea iloa irti tästä raskaudesta, kun vielä oli lupa liikkua ja tehdä mitä vain! Turha se silti on jossitella, pitää vaan nauttia tästä rauhasta ennen kuin pikkuinen saapuu ja mullistaa kaiken ;)) Ja just noin: oman itsensä voi nyt laittaa taka -alalle ja keskittyä täysin voimin pienokaisen hyvinvointiin ♥ Kiitos kannustavista sanoistasi :))
PoistaPaljon voimia ja tsemppiä! Toivotaan, että pikkuinen viihtyisi vielä yksiössään. Nyt vain lukemaan ne lukemattomat kirjat, katsomaan kaikki mahdollinen hömppä ja vaikka tilata kasvo- tai jalkahoito kotiin (niitäkin on)! Ja ystäviä kylään eväiden kera, varsinkin sellaiset, jotka pääsevät miehen työssäoloaikana.
VastaaPoistaOi, kiitos hyvistä ajanvieteideoista! :) Ystäviä onkin onneksi käynyt mua nyt viihdyttämässä ja äiti kantoi mukavan kasan kirjoja, että saan vaihtelua tuolle puuduttavalle TV:n tuijottamiselle :P Kyllä tämä tästä, päivä kerrallaan :)
PoistaVoimia lepäilyyn Taru <3 Lopputulos on kaiken vaivan arvoinen!
VastaaPoistaKaunis kiitos, Kerttu! Juuri tuon lopputuloksen voimalla sitä jaksaa pinnistellä sohvaan liimautuneena vaikka välillä aika käykin vähän turhan pitkäksi ;)
Poista